11.12.1987

Kanne Seinäjoen kihlakunnanoikeudessa

Vaasan lääninverovirasto on muun muassa A:ta, B:tä, C:tä, D:tä, E:tä, F:ä, G:tä, H:ta, I:tä, J:tä, K:ta, L:ä ja M:ä vastaan ajamassaan kanteessa kertonut, että Seinäjoen Palloseura r.y. oli vuosina 1975 ja 1977 sekä 1978 ennen 8.2.1978 tapahtunutta konkurssiin asettamistaan jättänyt valtiolle tilittämättä maksamistaan palkoista toimittamiaan ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Nämä pidätykset ja maksut eivät myöskään olleet kertyneet konkurssipesän varoista. Kysymyksessä olevina aikoina yhdistyksen hallituksen jäseninä toimineet henkilöt olivat laiminlyömällä huolehtia ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilittämisestä joutuneet muun muassa vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n nojalla vastuuseen valtiolle näin aiheutuneesta vahingosta. Vahingon korvattava määrä oli ennakonpidätysten osalta 53.618,50 markkaa ja sosiaaliturvamaksun osalta ennen 1.7.1977 alkanutta yhdistyksen ilmeistä maksukyvyttömyyttä 6.467 markkaa eli yhteensä 60.085,50 markkaa ja kunkin korvausvelvollisen vastuu koski hänen hallituksen jäsenenä olonsa aikana tapahtuneita laiminlyöntejä. Näillä perusteilla lääninverovirasto on vaatinut vahingonkorvausta seuraavasti.

I:ltä, joka koko kysymyksessä olevan ajan oli ollut hallituksen jäsenenä, sanotut 60.085,50 markkaa,

C:ltä, J:ltä ja M:ltä, jotka olivat olleet hallituksen jäseninä 28.11.1974-8.11.1977, ennakonpidätyksestä 43.627,50 ja sosiaaliturvamaksusta 6.467 eli yhteensä 50.094,50 markkaa,

G:ltä, H:lta ja L:ltä, jotka olivat olleet, G hallituksen puheenjohtajana ja muut sen jäseninä 28.11.1974-2.11.1976, ennakonpidätyksestä 1.284 ja sosiaaliturvamaksusta 362 eli yhteensä 1.646 markkaa,

K:lta, joka oli ollut hallituksen jäsenenä 28.11.1974-18.11.1975, ennakonpidätyksestä 1.000 ja sosiaaliturvamaksusta 300 eli yhteensä 1.300 markkaa,

A:lta, joka oli ollut yhtäjaksoisesti hallituksen jäsenenä 18.11.1975 alkaen ja puheenjohtajana 2.11.1976 alkaen, ennakonpidätyksestä 52.618,50 ja sosiaaliturvamaksusta 6.167 eli yhteensä 58.785,50 markkaa sekä

B:ltä, D:ltä, E:ltä ja F:ltä, jotka olivat olleet hallituksen jäseninä 2.11.1976 alkaen, ennakonpidätyksestä 52.334,50 ja sosiaaliturvamaksusta 6.105 eli yhteensä 58.439,50 markkaa.

Lisäksi lääninverovirasto on vaatinut vahingonkorvauserille korkoa sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vastineet

Vastaajat ovat vastustaneet kannetta lausuen muun muassa, etteivät he yleishyödyllistä urheilutoimintaa harjoittavan yhdistyksen hallituksen palkattomina jäseninä olleet vastuussa kysymyksessä olevien ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta valtiolle. Yhdistyksellä oli ollut palkattu toiminnanjohtaja, jonka tehtävänä ja vastuulla yhdistyksen taloudenhoitoon kuuluvat asiat olivat olleet. Hänen laiminlyönneistään hallituksen jäsenet olivat saaneet tiedon vasta loppuvuodesta 1977, jolloin eräiden hallituksen jäsenten vaatimuksesta yhdistyksen taloudellista tilaa oli ryhdytty selvittämään tehtävään pyydetyn tilitoimiston avulla.

J, K, L ja M ovat lisäksi kertoneet, että hallitus oli ollut jaettu neljään jaostoon, joista yhden tehtävänä ja vastuualueena olivat olleet muun muassa talousasiat. Kun he eivät olleet kuuluneet tähän jaostoon vaan heillä oli ollut tehtäviä muissa jaostoissa, he eivät myöskään voineet olla vastuussa talousasioiden hoidossa tapahtuneista laiminlyönneistä. Vahingonkorvauksia tulisi joka tapauksessa sovitella, koska kysymyksessä ei ollut taloudellisen hyödyn tavoitteleminen vaan harrastustoiminta, minkä lisäksi korvausvastuu olisi jaettava kunkin vastaajan tuottamuksen mukaisessa suhteessa.

Vastaajat ovat vielä vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kihlakunnanoikeuden päätös 29.5.1985

Kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyksi, että Seinäjoen Palloseura r.y. oli jättänyt valtiolle tilittämättä ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja vuosina 1975, 1977 ja 1978.

Yhdistys oli asetettu konkurssiin 8.2.1978. Tilittämättä jätetyt ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut eivät olleet kertyneet konkurssipesän varoista. Laiminlyönneistä oli aiheutunut valtiolle vahinkoa.

Vuosina 1975, 1977 ja 1978 olivat G ja A seuran hallituksen puheenjohtajina sekä I, D, B, E, F, C, M, J, H, L ja K hallituksen jäseninä osaltaan laiminlyöneet huolehtia ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilittämisestä.

Hallituksen jäsenet olivat vastuussa näistä suorituksista siltä ajalta, jonka kukin heistä oli kanteessa kerrotuin tavoin ollut hallituksen jäsenenä. Siten vuoden 1975 tilitysten laiminlyönneistä olivat kohdaltaan vastuussa 28.11.1974 ja 18.11.1975 valitut hallituksen jäsenet, vuoden 1977 tilitysten laiminlyönneistä 2.11.1976 ja 8.11.1977 valitut hallituksen jäsenet ja vuoden 1978 laiminlyönneistä 8.11.1977 valitut hallituksen jäsenet.

Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on velvoittanut I:n, A:n, B:n, D:n, E:n, F:n, C:n, J:n, M:n, G:n, H:n, L:n ja K:n yhteisvastuullisesti jutussa myös korvausvelvolliseksi katsottujen N:n, O:n kuolinpesän, P:n, Q:n, R:n ja S:n kanssa suorittamaan Vaasan lääninverovirastolle korvaukseksi suorittamatta jätetyistä ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista yhteensä 60.085 markkaa 50 penniä, kuitenkin siten, että tästä määrästä olivat velvolliset suorittamaan A enintään 58.785 markkaa 50 penniä, B, D, E ja F enintään 58.439 markkaa 50 penniä, C, J ja M enintään 50.094 markkaa 50 penniä, G, H ja L enintään 1.646 markkaa ja K 1.300 markkaa, 5 prosentin korkoineen laskettuna haasteen tiedoksiantopäivistä eli A:n, B:n ja J:n osalta 22.2.1984, L:n osalta 11.7.1984, K:n osalta 30.7.1984, G:n osalta 10.8.1984, H:n osalta 25.1.1985, D:n osalta 6.2.1985, F:n, C:n ja M:n osalta 8.2.1985, E:n osalta 21.2.1985 ja I:n osalta 1.3.1985 lukien. Korvauksista, joiden perimisestä lääninverovirasto huolehti, oli kuitenkin vähennettävä se määrä, mikä ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista saatiin hallinnollista tietä perityksi.

Lisäksi I, A, B, D, E, F, C, J, M, G, H, L ja K on velvoitettu yhteisvastuullisesti muiden mainittujen korvausvelvollisten kanssa suorittamaan lääninverovirastolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 500 markkaa 16 prosentin korkoineen 29.5.1985 lukien.

Vaasan hovioikeuden tuomio 4.12.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi muun muassa A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M olivat saattaneet jutun, on lausunut, että koska kukin hallituksen jäsen oli laiminlyönyt hänelle tuossa tehtävässään kuuluneen velvollisuuden valvoa ennakonpidätysten ja vastaavasti sosiaaliturvamaksujen suorittamista, he olivat kukin kohdaltaan vastuussa valtiolle menettelyllään aiheuttamastaan vahingosta. Yhdistyksen hallitus oli palkannut yhdistykselle toiminnanjohtajaksi N:n, jonka tehtäviin mainittujen työnantajasuoritusten tilittäminen valtiolle oli kuulunut. N tosin ei ollut kuulunut yhdistyksen hallitukseen, mutta oli kuitenkin työsuhteessaan ollut suoraan hallituksen alainen.

Hovioikeus on todennut, ettei kihlakunnanoikeus ollut antanut lausuntoa siellä esitetystä vaatimuksesta vahingonkorvausvastuun jakamisesta korvausvelvollisten kesken vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla. Ottaessaan viivytyksen välttämiseksi asian tältäkin osin välittömästi tutkittavakseen hovioikeus on lausunut, että korvausvastuun jakamista vaatineet hallituksen jäsenet eivät olleet näyttäneet, että hallituksen sisällä olisi käytännössä toteutettu sellainen tehtävänjako, jonka perusteella heidän asemansa valvontavelvollisuuden suhteen olisi poikennut muiden hallituksen jäsenten asemasta. Sen vuoksi hovioikeus on hylännyt korvausvastuun jakamista korvausvelvollisten kesken koskevan pyynnön.

Hovioikeus ei ole muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputulosta nyt kysymyksessä olevalta osalta. A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M on velvoitettu yhteisvastuullisesti myös valittajina olleiden O:n kuolinpesän osakkaiden T:n ja U:n kanssa 200 markalla korvaamaan lääninveroviraston vastinekulut.

Perustelut

Seinäjoen Palloseura r.y., jonka tarkoituksena on vaalia ja tukea palloilun kehitystä jäsentensä keskuudessa, on jättänyt suorittamatta valtiolle kanteessa tarkoitetut ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut eli vuonna 1975 marraskuun 18 päivää edeltäneeltä ajalta 1.300 markkaa, saman vuoden loppuosalta 346 markkaa, 1.1.1977 ja 8.11.1977 väliseltä ajalta 48.448,50 markkaa sekä 8.11.1977 ja 8.2.1978 väliseltä ajalta 9.991 markkaa. A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M ovat kanteessa ilmoitettuina aikoina olleet yhdistyksen hallituksen jäseniä sekä A ja G toimineet sen puheenjohtajina.

Yhdistysrekisteriin 4.10.1974 merkittyyn ilmoitukseen liitettyjen yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokoukset ja hallitus voivat valita toimikuntia ja toimihenkilöitä työskentelemään hallituksen antamin oikeuksin ja velvollisuuksin. Tämän mukaisesti hallitus on palkannut N:n 1.2.1975 lukien yhdistyksen toiminnanjohtajaksi, jonka toimenkuvaan ovat kuuluneet muun muassa yhdistyksen taloudenhoitoon liittyneet tehtävät kuten bingopelihallin hoitaminen ja sen toiminnasta vastaaminen, veikkauksen ja muiden pelien asioimistoiminta, niin sanotun lappubingon valvominen tilityksineen sekä yhdistyksen maksuliikenne, kirjanpito ja veroilmoitusten laatiminen. Lisäksi yhdistyksen toimintaa varten on asetettu neljä hallituksen alaista jaostoa, joista yhdelle ovat kuuluneet yhdistyksen varainhankinta ja -hoito yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Tällä, muun ohessa talousjaostoksi kutsutulla jaostolla on siten ollut erityinen velvollisuus valvoa toiminnanjohtajan tehtäviin muun muassa kuulunutta ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen ajallaan suorittamista. Hallituksen puolesta on sen puheenjohtaja valvonut jaoston toimintaa joko jaoston jäsenenä tai erikseen määrättynä vastuuhenkilönä jonkun jaostossa toimivan hallituksen muun jäsenen ohella. Hallituksen jäseninä ollessaan ovat B, C, E, G ja I olleet myös talousjaoston jäseniä.

Se seikka, että kysymyksessä on taloudellista voittoa tavoittelematon aatteellinen yhteisö, jonka hallituksen jäsenet eivät saa yhteisöltä rahallista korvausta, ei sinänsä rajoita hallituksen jäsenten nyt kysymyksessä olevaa vastuuta. Kun kuitenkin hallituksessa on toteutettu edellä mainittu, sinänsä asiallinen työnjako ja talousjaosto sen mukaisesti on itsenäisesti hoitanut sen vastuualueeseen kuuluneet tehtävät, jaostoon kuulumattomilla hallituksen jäsenillä on ollut vain erityisestä syystä velvollisuus valvoa yhdistyksen varainhoitoa. Joskin hallituksen kokouksissa on usein käsitelty yhdistyksen toiminnassa ilmenneitä taloudellisia ongelmia, kysymys ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jäämisestä ei ole tullut esille aikaisemmin kuin loppuvuodesta 1977 yhdistyksen omaisuuden konkurssiin luovuttamiseen johtaneiden selvittelytoimenpiteiden yhteydessä. Myöskään muuta erityistä syytä valvontaan tämän laiminlyönnin varalta ei ole osoitettu. Muilla kuin talousjaoston jäsenillä ja hallituksen puheenjohtajilla ei siten ole ollut aihetta erikseen valvoa sanottujen pidätysten ja maksujen suorittamista.

Laiminlyödessään tuon valvontavelvollisuutensa ovat A hallituksen puheenjohtajana sekä B, C, E, G ja I talousjaoston jäseninä kohdaltaan tuottamuksesta aiheuttaneet valtiolle vahinkoa, jonka he siten ovat vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan. Sitä vastoin eivät D, F, H, J, K, L ja M asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan hallituksen jäseninä ollessaan ole kuuluneet talousjaostoon. Heistä kukaan ei myöskään ole ollut hallituksen puheenjohtaja. Näin ollen heillä ei ole ollut velvollisuutta erikseen huolehtia pidätysten ja maksujen suorittamisesta eivätkä he ole tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaneet valtiolle suoritusten laiminlyömisestä johtunutta vahinkoa.

Vahingonkorvausten sovitteluun ei ole vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustetta.

Kun J:hin, K:hon, L:ään ja M:ään kohdistetut vahingonkorvausvaatimukset hylätään, raukeaa heidän pyytämänsä lausunnon antaminen korvausvelvollisuuden jakamisesta.

Kun D, F, H, J, K, L ja M ovat hävinneet jutun alemmissa oikeuksissa eivät he oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan voi saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan niissä. Asian laadun vuoksi heidän samoin kuin Vaasan lääninveroviraston on itse kärsittävä kulunsa Korkeimmassa oikeudessa.

Tuomiolauselma

D:tä, F:ä, H:ta, J:tä, K:ta, L:ä ja M:ä vastaan ajettu kanne hylätään ja heidät vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta. A:n, B:n, C:n, E:n, G:n ja I:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.

Korkeimmassa oikeudessa esitetyt vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.